Sähkön hinnannousu osoittaa laantumisen merkkejä. Moni yhtiö on laskenut sähkön hintaa ja palauttanut määräaikaiset sähkösopimukset valikoimaansa. Suomen tilanne näyttää yllättävän hyvälle verrattuna muuhun Eurooppaan.
Kipuilua sähkön hinnan kanssa
Keväällä alkanut sähkön hinnannousu, joka vielä viime kuussa kipuili ylemmäs, näyttää nyt vihdoin laantuneen. Syyskuussa hintojen raju ja nopea nousu sai monet sähköyhtiöt varpailleen. Osa yhtiöistä veti pitkät 1-2 vuoden sähkösopimukset kokonaan pois myynnistä ja tilalle jäi ainoastaan pörssisähkö. Nyt tilanne vaikuttaa paremmalta, sillä useimmat sähköyhtiöt ovat uskaltaneet palauttaa määräaikaiset sopimukset valikoimiinsa ja sähkön hintoja on jopa laskettu.
Vielä viime kuussa sähkön hinnat pyörivät 9-12 snt / kWh sähkösopimuksissa. Nyt hinnat ovat selvästi alle 9 snt / kWh ja 6 alkavia kWh-hintoja löytyy jo. Pörssisähkön ostajat ovat jälleen päässeet nauttimaan halvasta sähköstä, yksittäisiä hintapiikkejä lukuun ottamatta.
Sähkön hinta sään armoilla
Nähtäväksi jää, onko tilanne tilapäinen vai voidaanko niin sanotusti huokaista helpotuksesta. Suomalaisten kannalta merkittävin tekijä on tulevan talven sää. Kylmä talvi tietäisi korkeita hintoja ja lämmin painaisi hintaa alemmas. Viime vuosina helpotusta on tuonut tuulivoima, joka tuottaa meillä eniten tammikuusta maaliskuuhun. Runsas lumi tai vesisade parantaisi myös vesivarantojen tilannetta. Olkiluoto 3 viivästymisen myötä ydinvoimalta on turha odottaa helpotusta ennen kevättä.
Kaikki Pohjoismaat ovat kärsineet samoista sääilmiöistä, mutta Etelä-Norjassa ja Etelä-Ruotsissa on nyt syksyllä koettu varsinaista sähköpulaa. Norja on varoittanut kansalaisiaan, että talvella voi tulla eteen tilanteita, joissa sähköä joudutaan säännöstelemään. Norja on Pohjoismaista suurin vesisähköntuottaja, joka tällä hetkellä kärsii eniten vesivarantojen puutteesta.
Euroopan energiakriisi
Tällä hetkellä Pohjoismaat tuottavat vesivoimalla sähköä minkä ehtivät, vaikka vesivarannot ovat vähissä. Muualla Euroopassa sähkön kysyntä on nyt niin suurta ja Pohjoismaat ovat ainoita, jotka voivat Eurooppaa auttaa. Erityisesti sähköä toimitetaan Saksaan, jossa on tällä hetkellä Euroopan kallein sähkö.
Kaasun jakelussa Venäjältä on tällä hetkellä poliittisia ja toimituksellisia ongelmia. Venäjä ei halua lähettää Ukrainan kautta yhtään kaasua ja vaikka Nord Stream 2-kaasuputki on nyt valmis, ei Saksa ole sitä vielä hyväksynyt käyttöön.
Maailmalla kaasulle riittää kysyntää ja kaasun hinta on 5-6-kertaistunut normaalista hinnasta. Erityisesti Kiina ja Japani ostavat markkinoilta kovaan hintaan kaiken ylimääräisen nestekaasun teollisuuden tarpeisiin. Kaasun kova hinta ja pula ovat samalla nostaneet muiden raaka-aineiden, kuten öljyn ja hiilen hintaa sekä kysyntää. Hiilituotanto on kuitenkin supistanut viime vuosina rajusti toimintaansa, koska hiilivoimaloita on suljettu kiihtyvään tahtiin. Hiilentuotantoyhtiöt eivät ole kiinnostuneita käynnistämään uudestaan kaivostoimintaa, jolle ei tulevaisuudessa ole kysyntää.
