Hallituksessa on puitu viime aikoina energian kohonneita hintoja, jotka ovat herättäneet närkästystä ja huolta kansan keskuudessa. Moni on penännyt, miksei Suomi Norjan ja Ruotsin lailla kompensoi kansalaisille tuntuvia sähkön hinnan nousuja. Samalla on kyseenalaistettu Suomen tarve olla edelläkävijä hiilineutraaliuden tavoittelussa. Energia-ala on monella tapaa murroksessa ja kansalaisia odottaa vieläkin isompi muutos.
Sähkön hinnan pitäisi tippua kevättä kohden
Viime vuonna alkanut sähkön hinnan raju nousu sai monet sähkönostajat varpailleen. Etenkin pörssisähkönostajat kokivat kauhunhetkiä, kun hinnat pysyivät korkealla viikosta toiseen. Enemmistön uutisoitiin vaihtaneen kiinteähintaiseen sähkösopimukseen pikimmiten, vaikkei sielläkään kovin hyviä vaihtoehtoja enää ollut tarjolla. Vieläkin sähkön hinnat ovat tavallista huomattavasti korkeammat.
Lue: Helmikuu 2022 – sähkölasku ei halpene
Valoa on kuitenkin tunnelin päässä, sillä kevättä kohti mennään. Ilman lämpeneminen tarkoittaa lämmityksen vähentämistä, lumen ja jään sulamista, joka osaltaan täyttää vesivarantoja ja heinäkuussa Olkiluoto 3:sen olisi tarkoitus aloittaa kaupallinen sähköntuotanto. Nämä näkymät ennustavat sähkön hinnan tippumista ja vähintäänkin jarruttavat hinnannousua, mikäli sellaiselle on paineita.
Pitäisikö Suomen tukea kansalaisiaan sähkön hinnan nousulta?
Viimeaikaiset kokemukset sähkön hinnan rajusta noususta ovat nostaneet pintaan myös kysymyksen, pitäisikö Suomen valtion kompensoida korkeaa sähkön hintaa kansalaisilleen ja miten se tapahtuisi. Mallia on katsottu erityisesti Norjasta ja Ruotsista, jotka ovat hyvittäneet kansalaisilleen sähkön korkeaa hintaa. Suomessa on erityisesti oltu huolissaan pieni- ja keskituloisten kyvystä maksaa kohonneita sähkölaskuja ja jo kolme puoluetta (Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) on jättänyt hallitukselle asiasta välikysymyksen.
Kompensaation myöntäminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä kohdentaminen on vaikeaa ja päätös tuesta pitäisi tehdä nopeasti. Sähkön korkea hinta on eniten koskettanut pörssisähkön ostajia, joita on vain muutama prosentti kaikista sähkösopimuksista Suomessa. Enemmistö suomalaisista on valinnut sähkösopimukseksi määräaikaisen sopimuksen, johon yleensä sitoudutaan 1-3 vuodeksi. Useimmille sähkön hinnannousulla ei tämän takia ole ollut vaikutusta.
Norjassa esimerkiksi suosituin sähkösopimus on pörssisähkö. Tukea ei ole tarvinnut sen enempää kohdentaa tai sen suuruutta pohtia, koska kaikki ovat kärsineet sähköjen hinnan noususta yhtä paljon. Norjan taloudellinen tilanne on myös aivan erilainen kuin Suomen. Verotuksen alentaminen tai kansalaisten tukeminen maksaisi liian paljon, johon Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.
Myös Ruotsi on päättänyt Norjan lailla tukea kansalaisiaan joulukuusta 2021 helmikuuhun 2022 koituvien sähkölaskujen osalta. Ruotsin malli on saanut osakseen paljon kritiikkiä, koska tukea saavat kaikki tulotasoon tai sähkön hintaan riippumatta. Edellytyksenä on, että kuukaudessa on käyttänyt yli 700 kWh sähköä. Tämä karsii pienasunnot pois tuen piiristä, joissa enemmistö pienituloisista asuu. Lisäksi Ruotsi on jaettu neljään eri sähkön hinta-alueeseen, joista kahdessa sähkö on ollut yli puolet halvempaa koko tämän ajan.
Lähtökohtaisesti tulisi muistaa, että meillä Suomessa on sosiaaliturva, joka maksaa tarvittaessa vähävaraisten sähkölaskun. Toimeentulotukea voivat hakea myös hetkellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt ja perheet.
Liian paljon vai liian vähän työtä ilmaston hyväksi?
Euroopan siirtyminen uusiutuvaan energiaan sähköntuotannossa ja EU:n päästökauppa ovat aiheuttaneet ihmisissä vastarintaa hintojen noustessa. Vaikka Suomessa sähkön hinta ei ole noussut läheskään niin paljon kuin muualla Euroopassa, ovat monet kyseenalaistaneet, pitääkö Suomen olla etunenässä toteuttamassa ilmastotavoitteita.
Totuus on kuitenkin se, ettei sähkön hinnannousu johdu ilmastotoimista, vaan niiden tekemättömyydestä. Eurooppa on liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista, etenkin maakaasusta, josta nyt on pulaa. Silti suurin osa Länsi-Euroopan maista vastustaa ydinvoimaa, mutta sallisi maakaasun. Muun muassa Saksa ja Tanska ovat ajaneet mallia, jossa lakkautetaan ydinvoima 2025 mennessä. Korvaajana käytetään maakaasulla toimivia sähköntuotantolaitoksia, jotka lopulta auttavat siirtymään vetyyn ja muihin biopolttoaineisiin.
Suomi ja Ranska etunenässä muiden Itä-Europan valtioiden kanssa on ajanut ydinvoiman käyttöä, etenkin siirtymävaiheen sähköntuottajana. Ydinvoiman etuna on, toisin kuin maakaasun, hiilineutraalius. Kovan käden väännön jälkeen, EU on näyttänyt määräaikaisesti vihreää valoa, sekä ydinvoimalle että maakaasulle, taksonomian osalta. Taksonomialla halutaan ohjata sijoittajia vihreisiin valintoihin ja lisätä näiden kannattavuutta.
Suomessa ollaan monella tapaa hyvässä asemassa sähköntuotannon kannalta, minkä vuoksi hinnat eivät ole karanneet samalla lailla käsistä kuin Euroopassa. Suomalaisten kuluttamasta sähköstä lähes 90 prosenttia oli vuonna 2021 päästötöntä. Toimia tarvitaan kuitenkin vielä lisää, niin päästöttömän sähköntuotannon kuin omavaraisuuden osalta, sillä kuten pääministerimme Sanna Marin asian hallitukselle tiivisti: ”Hinta sille, että me emme tekisi ilmastotoimia, olisi erittäin kova, ja tuota hintaa ei valitettavasti voi rahalla kuitata. Se kuitataan tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla”.
Pörssisähkö on tulevaisuuden sähkösopimus
Nyt voi olla vaikea kuvitella, mutta pörssisähkösopimus tulee tulevaisuudessa yleistymään. Uusiutuvan energian myötä sähkön hinta tulee heilahtelemaan paljon ja energiayhtiöiden voi olla vaikea sitoutua pysyvään hintaan jatkossa. Pörssisähkön avulla sähkönkulutusta voidaan ohjata vuorokauden halvimmille tunneille, koska sähkönkäyttöä pitää tehostaa sen sijaan, että voimalaitosten tarvetta kasvatetaan jatkuvasti.
Jo nyt on saatavilla useammalta sähköyhtiöltä niin kutsuttua älypörssisähköä, jossa kuluttaja voi tehdä hintakiinnityksiä muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Oikea aikaisella sähkön kulutuksella pörssisähkösopimus on pitkällä aikavälillä yleensä halvin sähkösopimus.
