Lokakuun osalta sähkön hintojen odotetaan jatkavan pitkälti samalla tasolla kuin syyskuussa. Viimeistään kuitenkin marraskuussa hinnat alkavat nousta, eikä laskua ole näkyvissä ennen kevättä 2023.
Syyskuu oli tukkumarkkinoiden hintojen osalta odotettua loivempi, vaikka alku näytti pahalta, kääntyivät sähkösopimusten ja spot-hinnat lopulta lievään laskuun. Syyskuun pörssisähkön keskihinta jäi lopulta noin 26 snt/kWh, kun useimmissa määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta on pyörinyt yli 30 snt/kWh. Sähkön hintaa ovat laskeneet Olkiluoto 3 koekäyttö sekä ajoittain suurella teholla toiminut tuulivoima. Vaikka tuulta on ollut tavallista vähemmän, on tuulivoimaloiden määrä kasvanut merkittävästi ja lähentelee OL3:n keskimääräistä tuotantomäärää.
Lokakuun osalta sähkön hinnat näyttävät pysyvän suurin piirtein samoissa kuin syyskuussa. Säätietojen mukaan tulevan kuukauden pitäisi lämpötilojen osalta olla tavanomainen ja tiedossa on sateitakin. Spot-hintoja voivat kuitenkin nostaa Olkiluoto 3:n koekäyttöön liittyvät alasajot, Loviisan ydinvoimalan vuosihuollot sekä Ruotsin ja Suomen välinen siirtorajoitus. Etenkin jos tuulivoimatuotanto on vähäistä, näiden merkitys näkyy hinnassa selvästi.
Sähkön hintaennuste
Viimeistään marraskuussa sähkön hintojen odotetaan kuitenkin nousevan. Pahimmiksi kuukausiksi povataan tammi- ja helmikuuta, mutta jo joulukuussa sähkön hinta selvästi kipuaa. Futuureihin perustuvien arvioiden mukaan, joulukuussa sähkön hinta olisi noin 50 snt/ kWh. Tämä on keskiarvo, mikä tarkoittaa, että vuorokauden kalleimmat tunnit ovat hinnaltaan vieläkin korkeampia.
Vasta huhti-toukokuussa hintojen odotetaan tippuvan ensikerran kunnolla. Mutta kuinka alas, sitä on vielä mahdotonta ennustaa. Mutta jos puhutaan 50 snt /kWh-hinnoista, niin vaikka ne tippuisivat 60 prosenttia, jää keskihinta kieppumaan 20 snt/kWh-hintoihin. Useimmat arvioivatkin, ettei vuoden 2020 sähkön hintoja tulla toistaiseksi näkemään.
Mitä hintojen nousu tarkoittaa sähkösopimusten kannalta?
Sähkön hintojen noustessa yhä useampi yhtiö supistaa sähkösopimusten tarjontaa. Moni on jo nyt poistanut valikoimistaan määräaikaiset sähkösopimukset ja tarjoaa ainoastaan pörssisähkösopimuksia kuluttajille. Hankala markkinatilanne on myös karsinut pienempien sähköyhtiöiden halukkuutta myydä muualle kuin omalle jakelualueelle.
Toisaalta harvalla kuluttajalla on halukkuutta solmia pidempi määräaikainen sopimus, jos hinta on lähemmäs 40 snt/kWh. Määräaikaiset sopimukset ovat yleensä kestoltaan 1-2 vuoden sopimuksia, joita ei voi purkaa kesken sopimuskauden.
Pörssisähkön etuna on, että vaikka hinnat olisivat korkeita, tippuvat spot-hinnat myös ensimmäisinä. Kohdistamalla sähkönkulutusta vuorokauden halvimmille tunneilla kuluttajat voivat vaikuttaa sähkölaskun loppusummaan. Pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Milloin Suomi on omavarainen sähkön osalta?
OL3:n ja uusien tuulivoimaloiden ansiosta Suomen pitäisi tuottaa ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen enemmän kuin kuluttaa. Tämä on myös yksi suurimmista syistä, miksi sähkön hintojen odotetaan kääntyvän ensi vuonna laskuun. Suomi on pitkään, erityisesti talvisin, ollut riippuvainen tuontisähköstä, joko Venäjältä tai muista Pohjoismaista.
Nämä ovat kuitenkin vasta varovaisia arvioita, joihin vaikuttavat sääolosuhteet, ydinvoimaloiden toimintakyky, jakeluverkon toimivuus sekä kysynnän ja tarjonnan markkinalait.
