Vielä maaliskuussa 2022 pidettiin erittäin epätodennäköisenä, että Euroopasta loppuisi sähkö ja Suomea vaivaisi varsinainen sähköpula. Venäjän kiristynyt ote kaasuhanoista ja uusiutuvan energian arvaamattomuus kurittavat kuitenkin myös Suomea, joka Uniperin pelastuspaketin myötä kustantaa myös saksalaisten energiantuotantoa. Meillä kotimaassa ennakoidaan sähkön säännöstelyä syksylle. Lievimmillään säännöstely on ohjeistuksia sähkön kulutuksen vähentämisestä oikea-aikaiseen kulutukseen, mutta pahimmillaan tiedossa on parin tunnin kiertäviä sähkökatkoksia ympäri Suomen.
Mistä sähköä Suomelle?
Energiantuonnin loppuminen Venäjältä ei teoriassa pitänyt olla Suomelle kohtalokasta, sillä öljyä ja kaasua lukuun ottamatta, Suomi oli vähentänyt tuontia Venäjältä. Esimerkiksi sähköä tuotiin viime vuosina huomattavasti enemmän Ruotsista ja Baltian maista. Toisekseen Suomessa kaasua käyttää lähinnä teollisuus, kun muualla Euroopassa koko sähköntuotanto nojaa kaasuun ja sitä käytetään yleisesti kotitalouksissa muun muassa lämmityksessä.
Laskelmissa ei otettu huomioon, mitä tapahtuisi, jos muutkaan maat eivät pystyisi kattamaan Suomen energiavajetta. Uusiutuvaa energiaa on rakennettu viime vuosina paljon, mutta ongelmaksi on muodostunut sen arvaamattomuus. Tuulienergia tuottaa sähköä vain, jos tuulee. Tasaisimmin energiaa tuottaa uusiutuvan energian muodoista vesivoima, joka sekin on riippuvainen sateista. Poikkeuksellisen tuuleton ja vähäsateinen sää on jatkunut jo yli vuoden. Lämmintä on toisaalta ollut, joka nyt voi omalta osaltaan viivyttää sähkön riittävyyttä ja pitää sähkölaskun edes hieman kurissa, vaikka sähkön hinnat muuten ovat jo armotta karanneet käsistä.
Olkiluoto 3:sen pitäisi aloittaa testituotanto jälleen ensi lauantaina 6. elokuuta ja käynnistää varsinainen sähköntuotanto joulukuussa. Olkiluoto 3:n toisi varmuutta Suomen sähköntuotantoon, mutta vaikutus sähkön hintoihin jää nähtäväksi. Ainoastaan jos tuulituotanto tuottaisi täysillä, sää olisi lämmin ja Olkiluoto 3 puskisi laitoksen täydeltä energiaa voisi sähkön hinnat tippua. Tässä on kuitenkin niin paljon jossittelun varassa, kun koko Olkiluoto 3:sta ei ole vielä koskaan saatu kunnolla tuottamaan.
Sähkön säännöstely – mitä se käytännössä tarkoittaisi?
Olemme saaneet lukea lehdistä, kuinka useissa Euroopan maissa mietitään keinoja vähentää sähkön käyttöä ja siten vähentää kaasun kulutusta. Keinoina on esitetty virastojen, museoiden ja harrastetilojen sulkemista, valojen sammuttamista tai hämärtämistä sekä lämpimän veden säännöstelyä. Etenkin Saksassa tilanne on jo kärjistynyt ja Saksan hallitus miettii hätätilan julistamista.
Suomessa aloitetaan nyt syksyllä sähkön säästötalkoot, jossa kehotetaan kansalaisia sähkönkulutuksen pienentämiseen. Moni onkin listannut säästökohteiksi saunakertojen vähentämisen, huonelämpötilan pienentämisen ja kodinkoneiden, kuten astia- ja vaatepesukoneiden taloudellisen käytön. Iso merkitys on myös sähkön oikea-aikaisella käytöllä. Mitä enemmän sähkön käyttöä voidaan siirtää arjesta kello 7-17 väliltä muihin aikoihin, sitä enemmän sähköä riittää. Yksi hyvä porkkana kansalaisille voisi olla yösähkö hinnoittelu, mutta nykyisissä kaksiaikasähkösopimuksissa hintaero on lähes olematon. Eniten säästöä toisi sähkön vähentäminen teollisuudelta, mutta sen taloudellinen merkitys ja hinta voisivat olla liian suuret.
Suomessa sähkön säännöstelystä normaalioloissa päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka voi säännöstellä sähkönkulutusta. Ensimmäisenä käynnistyisivät varavoimalaitokset, joita on ympäri Suomen ja joita testataan säännöllisesti. Jos näiden tuottama sähkö ei riittäisi kehotettaisiin kuluttajia sähkön säännöstelyyn, kertoo Reima Päivinen Fingridiltä Ylelle. Pahimmillaan sähköpula aiheuttaisi sähkökatkojen kierteen ympäri Suomen eri aikoina. Sähkökatkoilta olisivat vapaana yhteiskunnalle tärkeät toiminnot, kuten sairaalat ja kriittinen teollisuus. Valtion viranomaisille säännöstely siirtyisi, jos käyttöön otettaisiin poikkeusajan valmiuslaki, mitä nyt Saksassa on väläytelty.
