Sähkökatkoon varustautuminen.
Kotona tulisi olla varusteita ja ruokaa sähkökatkonvaralle 72 tunnin ajaksi.

Fingrid on julkaissut sivuillaan tietoa sähköpulasta ja sen hoitamisen eri vaiheista. Sähköpulan varalle on laadittu kolmiportainen menettely, jonka jokainen askel kuvaa tilanteen vakavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia mahdollisesta sähköpulasta.

Sähkönsiirrosta Suomen kantaverkoissa vastaava Fingrid on laatinut mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportaisen menettelyn, joka kuvaa tilanteen vakavuutta. Ensimmäinen vaihe kertoo mahdollisesta sähköpulasta. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi, jos ennusteet näyttävät, ettei kotimainen tuotanto ja tuonti riitä kattamaan lähituntien tai vuorokauden sähköntarvetta. Tällä hetkellä Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista, etenkin kylminä talvina. Olkiluoto 3:sen ja tuulivoimahankkeiden myötä Suomesta odotetaan tulevan lähivuosina omavarainen.

Toinen vaihe ilmaisee, että sähköpulan riski on suuri. Silloin kaikki Suomessa saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada sähköä.

Kolmas vaihe on sähköpula, joka tarkoittaa, ettei sähköntuotanto ja tuonti riitä kattamaan kulutusta. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi pitkäkestoisen pakkasjakson seurauksena tai jos ilmenisi äkillinen häiriö merkittävässä voimalaitoksessa tai siirtoyhteydessä. Tilanteen seurauksena sähkönkulutusta jouduttaisiin kytkemään irti. Irtikytkennän suorittavat paikalliset sähkönjakeluyhtiöt Fingridin ohjeiden mukaisesti siten, että sähkökatkot kestävät kyseisellä alueella enimmillään pari tuntia. Kierrättämällä sähkökatkoksia alueellisesti pyritään välttämään koko sähköjärjestelmän kaatuminen ja turvaamaan yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot. Koko järjestelmän kaatuminen tarkoittaisi ”black out”-tilannetta, jossa koko yhteiskunta olisi ilman sähköä.

Fingridin tiedote korostaa, että kuluttajiin kohdistuvat sähkökatkot ovat viimeisimpiä toimenpiteitä, joita sähköpulassa tehdään. Tätä ennen on tehty jo joukko muita toimia, kuten käynnistetty varavoimalaitokset. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan ennalta ehkäistä sähköpulan syntymistä. Suomessa on viimeksi 1970-luvulla kärsitty sähköpulasta, tällöin oli kyse voimalaitosmestareiden lakosta.

Sähköpulaan vaikuttavia tekijöitä Suomessa:

  • Sähkön ja kaasun tuonnin loppuminen Venäjältä.
  • Olkiluoto 3 käyttöönoton viivästyminen.
  • Pohjoismaisten vesivarastojen tilanne on kesän jälkeen huono, jollei sateita saada.
  • Naapurimaiden siirtoyhteyksien mahdollinen vikaantuminen.
  • Naapurimaiden sähköpula tai niukkuus, jolloin sähköä ei riitä Suomeen siirrettäväksi.
  • Voimalaitosten yllättävät häiriöt.
  • Uusiutuvan energiantuotannon vaihtelevuus.

Kirjoittanut

Minna työskentelee tällä hetkellä hakukoneoptimoinnin ja sisältötuotannon parissa. Hän on koulutukseltaan medianomi ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana. Viimeiset kolme vuotta hän on seurannut aktiivisesti sähkö ja talousasioita, joiden ilmiöistä ja vaikutuksista hän haluaa kirjoittaa kansantajuisesti. Minna asuu tällä hetkellä maaseudulla vanhassa talossa ja pohtii muiden kansalaisten tavoin, mikä olisi paras lämmitysratkaisu mihin päivittää.