Mitä jos Pyhäjoelle ei rakenneta Fennovoiman ydinvoimalaa?

Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi ydinvoimalan oli tarkoitus tukea Suomen omavaraisuutta sähköntuotannossa ja auttaa pääsemään irti venäläisestä tuontienergiasta. Ironisesti avuksi tähän riensi Venäjän valtion omistama Rosatom. Nyt Fennovoiman ydinvoimalaa uhkaa koko hankkeen hautaaminen, sillä Suomi ei voi mitenkään jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Kaikki vaihtoehdot tarkoittavat merkittäviä rahallisia tappioita. Lisäksi herää kysymys, miten Suomi pärjää jos Pyhäjoelle ei rakenneta Fennovoiman ydinvoimalaa?

Sähkönkulutus kasvaa meillä ja maailmalla vuosi vuodelta. Esimerkiksi, vuodesta 2020 vuoteen 2021 suomalaisten energiankulutus kasvoi 4,6 terrawattituntia, joka tarkoittaa noin 6 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla sähköntuotanto fossiilisilla energialähteillä vähenee. Hanhikivi 1 ydinvoimalan teho olisi valmistuessaan ollut 1,2 gigawattia, mikä tarkoittaisi noin 10 prosenttia Suomen koko sähkönkulutuksesta.

Hanhikivi ydinvoimalan korvaajat

Ukrainan kriisi on saanut Euroopan miettimään uudelleen energiakauppaa Venäjän kanssa. Nyt Euroopan Unioni haluaa äkkiä eroon fossiilisista polttoaineista ja vauhdittaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Tämä on hyvä uutinen myös Suomelle, jos Hanhikiven ydinvoimala ei toteudu. Alustavan aikataulun mukaan, Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan tulisi olla valmis vuonna 2029. Suomelle jäisi noin 7 vuotta aikaa valmistautua ja rakentaa korvaavaa sähköntuotantoa.

Ydinvoima:

Ydinvoiman kannalta tilanne on melko hyvä, sillä Suomi on juuri saanut Olkiluoto 3 kytkettyä sähköverkkoon ja kaupallisen tuotannon tulisi käynnistyä tämän vuoden heinäkuussa. OL3:n on tarkoitus tuottaa noin 14-15 prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Se on Pohjoismaiden suurin ydinvoimala.

Suomen vanhimmat ydinvoimalat löytyvät Loviisasta, joiden käyttöluvat umpeutuvat 2027 ja 2030. Fortum on jo aikaisemmin vihjaillut mahdollisuudesta jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää vuoteen 2050 asti, sillä sähköntuottaminen jo kustannetuilla ydinvoimaloilla on halpaa. Loviisan laitoksille on teetetty kuntoarviointi, jonka mukaan ne ovat hyvässä kunnossa ja toimintaa on mahdollista jatkaa. Jos Fennovoiman ydinvoimalahanke kariutuu, missä myös Fortum on osakkaana, on lähes varmaa, että Loviisan ydinvoimalat jatkavat ydinvoimatuotantoa. Tämä myös antaa Suomelle lisäaikaa seurata Euroopan suhtautumista ydinvoimaan.

Olkiluoto 1 ja 2 ovat hakeneet ja saaneet jatkoaikaa vuoteen 2038 asti. Uusia ydinvoimahankkeita ei ole tällä hetkellä suunnitteilla.

Tuulivoima:

Suomessa eniten kasvanein energiantuotantomuoto on ollut tuulivoima. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) mukaan, maaliskuuhun 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu 44 466 megawatin edestä maatuulivoimahankkeita ja 9905 megawatin edestä merituulivoimahankkeita. Näistä suurin osa on ajoitettu valmistuvaksi vuoden 2025-2033 välillä. Euroopan Unioni kannustaa ja tukee tällä hetkellä tuulivoimahankkeita, joten hankkeiden määrä tulee varmasti myös kasvamaan lähivuosina.

Aurinkoenergia:

Aurinkoenergialla tuotettu sähkö vastaa nyt noin prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta, mutta suunnitelmat aurinkovoiman lisäämiselle löytyvät. Valtioneuvoston tilaaman Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys -raportin mukaan vuonna 2050 Suomessa tuotetaan sähköä aurinkovoimalla noin 26 terrawattitunnin edestä.

Aurinkoenergian käyttöä voitaisiin lisätä merkittävästi lakiuudistuksilla, jotka tekisivät aurinkoenergian keräämisestä kannattavaa, niin kuluttajille kuin suuremmille yhteisöille, kuten kunnille ja yrityksille.

Vesivoima:

Suomessa vesivoiman osuus sähköntuotannosta on valtava. Vesivoimalla katetaan noin 15-25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2021 vesivoimalla tuotettiin lähemmäs 15 000 gigawattituntia sähköä. Vaikka vesivoimaa voidaan vielä rakentaa lisää, on kokonaan uuden vesivoimalan rakentaminen Suomessa epätodennäköistä. Vesivoiman rakentamisen esteenä on erilaiset ympäristö- ja luonnonsuojelulliset kysymykset sekä se tosiasia, että isoimmat paikat on jo rakennettu. Olemassa olevien laitosten tehoa voidaan kuitenkin parantaa.

Näiden lisäksi Suomi ja Ruotsi tehostavat maiden välistä energian tuontia uudella rajalle rakennettavalla sähköverkolla.

Fennovoimalla ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja

Vaikka Suomi pärjäisi ilman Fennovoiman Hanhikivi voimalaa, ei hankkeella ole hyviä vaihtoehtoja valittavana. Hankkeen hautaaminen ei ole niin yksinkertaista ja Rosatomin korvaaminen toisella yhtiöllä vielä vaikeampaa. Tällä hetkellä moni Voimaosakeyhtiö SF:n omistajista haluaa ulos hankkeesta, mutta ostajia ei löydy ja Rosatomille ei voi myydä enemmistö osuutta Suomeen rakennettavasta ydinvoimalasta. Rosatom tuskin on myöskään halukas irrottautumaan hankkeesta vapaaehtoisesti. Päädyttiinpä mihin ratkaisuun tahansa, tiedossa on valtavat rahan menetykset. Tällä hetkellä Fennovoiman lupa-asiat kuitenkin etenevät virastossa ja Pyhäjoella rakennetaan edelleen. Hankkeen eteneminen voi jäädä seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Mikä on Fennovoima?

Fennovoima on Pyhäjoelle rakennettavan Hanhikivi ydinvoimalan omistaja ja rakennuttaja. Fennovoima Oy:n omistaa Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja RAOS Voima LTD (34 %). Voimaosakeyhtiö SF:n kuuluu tunnettuja suomalaisia yhtiöitä, kuten Outokumpu, Fortum ja Vantaan Energia sekä useita muita paikallisia energiayhtiöitä ja kuntia. RAOS Voima on Venäjän valtion omistaman ase- ja ydinvoimayhtiö Rosatumin tytäryhtiö, joka toimittaa myös ydinreaktorin Hanhikiven ydinvoimalaan. RAOS Voima on suurin yksittäinen osakkeenomistaja Fennovoimassa.

Alun perin Fennovoiman toinen osakas VSF:n kanssa piti olla saksalainen e.On, joka vetäytyi hankkeesta vuonna 2012 poliittisen ilmapiirin käännyttyä ydinvoimaa vastaan Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena.