Viime vuosina sähkön hinta on pysytellyt suhteellisen matalalla ympäri vuoden ja nyt 2021 huhtikuussa koettiin historiallinen hetki, kun sähkön markkinahinta laski miinuksen puolelle. Erityisesti tämä on ilahduttanut pörssisähköä ostavia, mutta pitkällä tähtäimellä halvat hinnat tulevat näkymään jokaisen sähkönostajan laskussa. Leudot säät ja uusiutuvan energian hyödyntäminen ovat vieneet sähkön hintaa alas, mutta mikä merkitys vuodenajoilla oikein on? Miksi sähkö on aina halvempaa kesällä ja talvella hinta kallistuu?
Kylmä talvi nostaa sähkön hintaa
Talven kalliille sähkön hinnalle löytyy hyvinkin luonnollinen selitys: kun Suomessa alkaa pakastamaan ja valo vähentyä, nousee sähkönkulutus. Ihmiset tarvitsevat enemmän lämmitystä ja valoa, jolloin sähköä myös kuluu enemmän. Erityisen kylmät ajanjaksot laittavat kotimaisen tuotannon koville ja energiaa joudutaan ostamaan yhä enenevässä määrin muista maista, kuten Pohjoismaista ja Venäjältä.
Suomessa sähköä tuotetaan erityisesti vedellä, tuulella ja ydinvoimalla, koska se on tuotannollisesti halvinta. Lisäksi hyödynnetään yhä enemmän kaukolämmön ja teollisuuden sivutuotteena saatavaa energiaa sekä fossiilisia polttoaineita. Etenkin uusiutuvasta energiasta toivotaan helpotusta talven sähkönkulutuksen paikkaukseen ja lopulta fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.
Toisin kuin yleensä luullaan, tuulivoiman suurin hyöty saadaan talvikuukausina marraskuusta maaliskuuhun, jolloin Suomessa tuulee eniten. Kylmällä ilmalla tuulivoima tuottaa enemmän kuin lämpimällä, koska ilman tiheys on silloin suurempi. Oikein kovilla pakkasilla tuulivoima ei toimi, mutta kovien pakkasten osuus on onneksi suhteellisen pieni. Tuulivoimalle otollisia paikkoja Suomessa ovat tunturit ja rannikot.
Kuluttajan on hyvä aina varautua kylmään talveen ja sähkön hinnan nousuun, esimerkiksi pörssisähkön hinnan kiinnityksillä tai määräaikaisella sopimuksella, joka sitoo sähkön hinnan määräajaksi. Kaikki pörssisähkösopimukset eivät tarjoa hintakiinnityksiä, joten kannattaa valita yhtiö, jolta tällainen älysopimus löytyy. Lisää pörssisähköstä voit lukea Komparaten sivuilta, josta löydät myös ajankohtaiset pörssisähkötarjoukset.
Kevät on vesivoiman kulta-aikaa
Keväällä lumen ja jään sulaminen nostattaa vesialtaita ja saa kosket kuohumaan. Vesivoima pääsee jylläämään täydellä teholla ja energian hinta kääntyy laskuun. Vesivoima on yksi merkittävimmistä ja halvimmista energiantuotantotavoista niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi se on uusiutuvaa energiaa.
Kevät voi kuitenkin olla oikukasta aikaa, kuten nytkin olemme saaneet kokea harvinaisen viileän kevään. Sään vaihtelu voi tuoda epäsäännöllisyyttä sähkön hintaan, mutta yleensä kevään keskiarvohinta sähkölle on talvea huomattavasti alhaisempi.
Sähkön hinta on alhaisin kesällä
Suomessa sähkön hinta on alhaisemmillaan kesällä. Ihmiset ovat lomalla, eikä valolle tai lämmitykselle ole yleensä pahemmin tarvetta. Sähkönkulutus on kaiken kaikkiaan vähäistä ja teollisuuden lomakaudet näkyvät suoraan Suomen energiantarpeessa. Eniten sähkön hintaan kuitenkin vaikuttaa sää. Sateinen kesä tuo sähkön hintaa alas, sillä se edistää vesivoiman käyttöä. Toisaalta aurinkopaneelien hintojen laskettua Suomessakin on herätty aurinkosähkön pientuotannon mahdollisuuksiin.
Aurinkovoiman hyödyntämiselle Suomessa on yhtä hyvät mahdollisuudet kuin Keski-Euroopassa. Vaikka kesä on meillä paljon lyhyempi, paistaa aurinko taukoamatta lähes vuorokauden ympäri. Viileä ilmasto myös mahdollistaa aurinkokennojen paremman hyöty-keräyssuhteen lämpimään ilmastoon nähden. Hyvinä kesinä voimme saada jopa keskivertoa enemmän talteen kuin Pohjois- tai Keski-Euroopassa. Nykyään aurinkosähköä on mahdollista myös kerätä erillisiin akkuihin varastoon myöhempää käyttöä varten.
Syksy on epävakainen sähkönostajalle
Kevään tavoin myös syksyllä sähkön hinta voi sahata. Hintaan vaikuttavat, onko syksy lämmin, odotetaanko tulevasta talvesta kylmää ja minkälainen vesitilanne on kesän jäljiltä. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että mitä lähemmäs talvikuukausia mennään, sitä enemmän sähkön hinta nousee. Tämä ei kuitenkaan ole sääntö, sillä kuten olemme huomanneet viime vuosien leudot talvet ovat olleet erityisen lempeitä myös sähkön hinnalle. Hinnannousuun on kuitenkin hyvä varautua.
Miten varautua hinnan vaihteluihin?
Kuten edellä jo mainittiinkin, on olemassa pörssisähkösopimuksia, jotka venyvät sopimuksena moneen mittaan. Toiset puhuvat älysähkösopimuksista, sillä osa tarjoaa automaattisia toimintoja, kuten sähkön hinnan kiinnityksiä määräajaksi ja hintakaton. Yhdessä älykkäiden sähkölaitteiden kanssa voit optimoida sähkönkulutuksen vuorokauden halvimmille tunneille. Näiden älysähkösopimusten arvellaan tulevaisuudessa päihittävän perinteiset määräaikaiset sähkösopimukset, joissa hinta pysyy samana koko sopimuksen ajan.
Toisaalta, jos kaipaat vakaata hintaa, kannattaa määräaikaisen sopimuksen solmiminen ajoittaa keväälle tai kesälle, jolloin sähkön hinta on matalammillaan. Tämä ei tietysti ole näin suorasukaista ja helppoa, sillä määräaikaiset sopimukset on aina suunniteltu niin, ettei sähkönmyyjä jää tappiolle missään vaiheessa. Mutta mitä pidemmän sopimuksen olet valmis tekemään, sitä halvemmaksi käy sähkön hinta.
Hyviä vaihtoehtoja ovat myös 6 kuukauden ja sitä lyhyemmät sopimustarjoukset, joissa tietysti pitää katsoa seuraava sopimus jo valmiiksi ja muistaa vaihtaa oikeaan aikaan. Hyvä vaihtoehto on myös kvartaaleittain päivittyvä sähkösopimus, jossa hinta päivittyy 3 kuukauden välein vuodenaikojen mukaan. Näitä on saatavilla niin määräaikaisena kuin toistaiseksi voimassa olevana.
